Mary Wollstonecraft

Mary Wollstonecraft

Sofia Blanco Sequeiros

Mary Wollstonecraft (1759-1797) oli englantilainen filosofi, feministi ja kirjailija. Hän oli yksi ensimmäisistä modernin ajan ajattelijoista, joka käsitteli naisia tasavertaisina miesten kanssa ja vaati sukupuolille yhtäläisiä oikeuksia. Teksteissään Wollstonecraft osoittaa, että ajan naisten huono asema ja puutteellinen osallistumiskyky yhteiskunnan asioihin olivat seuraus siitä, että naisia estettiin systemaattisesti kouluttautumasta ja saavuttamasta heille kuuluvaa vapautta – eivät osoitus sukupuolen luontaisesta heikkoudesta.

Wollstonecraft painottaakin teoksissaan erityisesti naisten ja miesten tasaveroisen koulutuksen tärkeyttä. Vaikka Wollstonecraft kirjoitti, puhui ja eli tasavertaisena miesten kanssa, ei häntä voitane kutsua moderniksi feministiksi sanan varsinaisessa merkityksessä monestakaan syystä. Wollstonecraft kirjoittaa paljon tasa-arvoisen koulutuksen tärkeydestä, mutta hän ei eksplisiittisesti väitä naisten ja miesten olevan tasa-arvoisia.  Wollstonecraft kannattaaneekin hahmottaa valistuksen ajan filosofina, joka kannatti valistuksen ajalle tyypillisiä ihanteita: järkeä, kehitystä ja ihmisten yhtäläisiä luonnollisia oikeuksia. Esimerkiksi Ranskan vallankumous teki häneen pysyvän vaikutuksen.

Wollstonecraftin ensimmäiset tekstit olivat pedagogisia. Thoughts on the Education of Daughters (1787) käsittelee naisten koulutuksen tärkeyttä sekä naisen itsensä että yhteiskunnan näkökulmasta. Wollstonecraftin ensimmäinen poliittisen filosofian teksti on A Vindication of the Rights of Man (1791). Teksi on yksi ensimmäisistä kritiikeistä Edmund Burken teokselle Reflections on the Revolution in France (1790), “enemmänkin kontrolloitu hyökkäys Burkea vastaan kuin ihmisoikeuksien puolustus” (Tomaselli 2016). Teoksessa Wollstonecraft puolustaa yhtäläisiä ihmisoikeuksia ja tasavaltalaisuutta Burken konservatismia vastaan. Wollstonecraft osoittaa, ettei ihmisoikeuksia tulisi jakaa perinteisiin nojaten, vaan koska ihmiset ovat järjellisiä olentoja. Sama pätee kaikkiin kansalaisten välisiin sopimuksiin: niiden tulisi perustua rationaaliseen arviointiin, ei perinteisiin tai tottumuksiin.

Vuosi Rights of Manin julkaisun jälkeen Wollstonecraft aloitti tunnetuimman teoksensa, A Vindication of the Rights of Woman: With Strictures on Political and Moral Subjects (suom. Naisten oikeuksien puolustus, Ville-Juhani Sutinen 2011) kirjoittamisen. Siinä hän jatkaa aiemman teoksen teemoja, kirjoittaen kriittisesti esimerkiksi avioliitosta instituutiona ja ajan naisten kouluttautumismahdollisuuksista. Wollstonecraftin mukaan naisten täytyy olla rationaalisia ja itsenäisiä, eikä heidän omanarvontuntonsa saa nousta ulkonäöstä vaan sisäisestä itsehallinnan tunteesta ja tiedosta. (Tomaselli 2016) Ainoastaan tasavertaisen koulutuksen myöntäminen naisille tekee naisista samalla tavalla ihmisiä kuin miehistä:

“[Vindication] argues that women should be taught skills so as to be able to support themselves and their children in widowhood, and never have to marry or remarry out of financial necessity. It seeks to reclaim midwifery for women, against the encroachment of men into this profession, and contends that women could be physicians just as well as nurses. It urges women to extend their interests to encompass politics and the concerns of the whole of humanity. It also contains advice on how to make marriages last. In Wollstonecraft’s view, marriages ought to have friendship rather than physical attraction as their basis. Husbands and wives ought not, moreover, to be overly intimate and should maintain a degree of reserve towards each other.

Wollstonecraft wanted women to aspire to full citizenship, to be worthy of it, and this necessitated the development of reason.” (Tomaselli 2016)

Suhteutettuna nykyfeminismiin lainaus osoittaa Wollstonecraftin sukupuoli- ja tasa-arvoajattelun naiiviuden. Samalla kirjoittajan teokset olivat ajalleen radikaaleja ja edistyksellisiä. Samalla hän pyrki eksplisiittisesti perustelemaan väitteensä järkiargumentein, tottumuksen tai uskomusten sijaan. A Vindication of the Rights of Man ja A Vindication of the Rights of Woman eivät pelkästään vaadi ihmisille tasavertaisia oikeuksia, vaan myös painottavat niiden tuomaa vastuuta. Wollstonecraft väittää, ettei kukaan, “kenen luonnollisia oikeuksia ei kunnioiteta, voi myöskään täyttää vastuitaan”. (Tomaselli 2016)

Wollstonecraftin teokset joutuivat jo kirjailijan elinaikana kritiikin kohteiksi sekä hänen sukupuolensa että yksityiselämänsä vuoksi. Kirjoittaja ei saanut ajan älymystöltä juurikaan tukea, ja monet pitivät filosofin useita kumppaneita myös teokset pilaavana skandaalina. Angloamerikkalaisen feminismin nousun myötä Wollstonecraftin tekstit pääsivät osaksi akateemista kaanonia, usein joutuen turhan romantisoinnin kohteeksi.

Nykyään Wollstonecraftin ajatellaan kuuluvan osaksi valistuksen ajan kirjoittajia ja olevan yksi ensimmäisistä naisasianaisista. Silvia Tomasellin mukaan Wollstonecraft oli “valistuksen ajan moraalinen ja poliittinen ajattelija, jonka työt esittävät perusteellisen kokonaisuuden muutoksista, jota yhteiskunnan pitäisi tehdä, jotta miehet ja naiset voisivat olla hyveellisiä sekä yksityiselämässä että julkisesti, siten mahdollistaen oman onnellisuutensa” (Tomaselli 2016). On kuitenkin selvää, että hyveellisyys tarkoitti Wollstonecraftille huomattavan eri asioita kuin monille muille samaan aikaan eläneille ajattelijoille, kirjoittajille ja filosofeille.

Yllä mainittujen teosten lisäksi Wollstonecraft kirjoitti esimerkiksi oppimateriaaleja, romaaneja ja matkakertomuksia. Wollstonecraftin tytär, Mary Wollstonecraft Godwin, tunnetaan nykyään paremmin Mary Shelleynä ja Frankensteinin kirjoittajana.


Lähteet

“A Vindication of the Rights of Men”. Wikipedia. Haettu osoitteesta <https://en.wikipedia.org/wiki/A_Vindication_of_the_Rights_of_Men> 10.4.2017. Sivua muokattu viimeksi 9.2.2017.

Nummelin, Juri. “Vihaista naishistoriaa”. Turun Sanomat 19.4.2011. Haettu osoitteesta <http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/214508/Vihaista+naishistoriaa> 17.4.2017.

Tomaselli, Sylvana, “Mary Wollstonecraft”, The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Fall 2016 Edition), Edward N. Zalta (ed.), URL = <https://plato.stanford.edu/archives/fall2016/entries/wollstonecraft/>.

Advertisements